Koska viikonloput ovat tänä kesänä mun kesäloma niin olen käyttänyt tämän ensimmäisen viikonlopun tutustumalla lähiympäristöön. Ja täällähän näitä paikkoja ja patikkamaastoja kyllä riittää ! Lauantaina kävin ajelemassa helteisellä Saariselällä, jossa olikin n. 2500 Harley Davidson kuskia, vuotuinen harrikka -tapahtuma siis. Keli oli paahtava, ehkä jopa liian kuuma (!) patikointiin, mutta sinnikkäästi kävin hieman tallustelemassa Saariselän maastoissa. Ja sen jälkeen testasin kylpylän, olihan ihana lillua poreammeessa ja sulatella viikon jumeja pois kropasta. Kaunispää tarjosi Saariselän parhaat näkymät !
Tänään sitten suuntasin Inarin kylille, 38 kilometriä Ivalosta pohjoiseen. Ja nyt vasta pääsin näkemään ensimmäiset huikeat näkymät Inarijärvestä ! Tie kiemurteli niin komeissa lapin maisemissa että. Katsastin aluksi saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan.
Sitten suuntasin varsinaiseen kohteeseen eli Pielpajärven erämaakirkolle. Kirkko on rakennettu v.1760 ja sijaitsee n. 10km päässä Inarin keskustasta. Voidaan tosiaan puhua erämaasta, koska autolla tuonne ei pääse. Mutta veneellä tai kävellen pääsee ja niinpä heti puolentoista tunnin patikoimisen jälkeen olin perillä =)
Tänne muinaiset inarilaiset ovat kokoontuneet kirkonmenoja viettämään ja se on onkin ollut vähän isompi juttu eli paikalle on saavuttu kolmesti talven aikana ja kerran kesällä. Reissulla on saatettu olla useita viikkoja, kirkollisten toimitusten hoitamisen lisäksi laajalla kirkkokentällä pidettiin markkinoita.
"Kirkkokentällä sijaitsi enimmillään kuusikymmentä kirkkotupaa, jotka olivat eri sukujen hirsitupia,joissa väki asusti kirkolla käyntien ajan. Lisäksi 1800-luvun lopulla kentällä oli pappila ja pappilanväentupa, talli, navetta ja muutama talo. (https://inarinseurakunta.fi/index.php/sivu/pielpajarvenkirkko)." Hautausmaata kirkon yhteydessä ei ole, koska täällä päin vainajat on haudattu saareen !
Jotakin maagista tässä paikassa kyllä oli ja pihapiirissä tallustelun jälkeen jäi jännä olo. Sisäkuvia minulla ei ole, Samuli tietää miksi, mutta kiireisenä miehenä ei ehdi siskon höpinöitä lukea, eikä siis kerro kenellekään miten kävi. Mutta todella vaikuttavan sisäkuvan kirkosta voi katsoa täältä:
Vasemmalla näkyvään kellotapuliin liittyy vanhoja tarinoita siitä, että muuan piika olisi haudannut tappamansa lapsen tapulin perustuksiin... Kuullostaako tutulta ? Kari Väänänen on muuten kotoisin Inarista... Mutta toisin kuin televisiossa, mitään todisteita tällaisesta ei löytynyt tapulin peruskorjauksessa 1960 -luvulla.
"Väitetään kuitenkin, että levoton sielu joskus itkee kellotornissa yksikseen." (https://inarinseurakunta.fi/index.php/sivu/pielpajarvenkirkko)
Jep ja siinä vaiheessa Tiinan olikin aika lähteä paluumatkalle.
Ja kylläpä olikin komia taival ja askeleita kertyi tänään yli 18000 ;)
https://inarinseurakunta.fi/index.php/sivu/inarinkirkko
Päivän päätteeksi olenkin riittävän tainnoksissa unille, koska huomenna se vasta jännä päivä onkin ! Erittäin intensiivinen kolmen päivän (!) perehdytys on takana, edeltäjäni saateltiin ja kahviteltiin perjantaina eläkkeelle ja huomenna olen omillani. Että tervetuloa vain kaikki meitsin vastaanotolle. Onneksi terveydenhoitajat hoitaa terveitä niin sen puolesta ei ole hätää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti