Vaelluskertomus

 

 

Syyskuun puolessa välissä ohjelmassa oli tämän syksyn kohokohta, patikkareissu  Saariselällä, UKK puiston erämaaosassa !! Porukkahan oli mitä mainioin, viisi naista keski -pohjanmaalta ja vähän pohjoisempaakin. Melkein kaikki partiolaisiakin =)

 

 Viiden irtonaisen patikkareissu parhaassa ruskamaisemassa oli alkanut.

 

 

 

Reittimme alkoi Aittajärveltä, jonne löytää saariselän keskuksen pohjoispuolelta, Kuutuan tien päästä, nelostieltä 30km hiekkatietä itään päin.

Reissumme alkoi heti kättelyssä ylityksellä, joita matkan varrella oli yhteensä 5. Tämän tyyppinen extreme- touhu tuli meille ehkä hieman yllätyksenä, mutta hienosti me vedettiin !

 

 

Muuten, merinovillasukat ei sitten pidä vettä.

Ensimmäisenä päivänä patikoimme Aittajärveltä Sudenpesän varauskammille, jossa yövyimme teltoissa nuotiopaikan nurkilla. Pimeä ehti jo tulla ennen majoittumista ja ak toteutti, jo perinteeksi muodostuneen operaation "kasaan uuden telttani ensimmäistä kertaa pimeässä ja väsyksissä". Teltta osoittautui hyvinkin toimivaksi kamppeeeksi, loistava majoite kahdelle henkilölle ja ennen kaikkea kevyt eli juuri sopiva varamajoitteeksi. Kyseessä Halti Pata Fun laavu, paino 1,2kg. Polar Loop ilmoitti ensimmäisenä päivänä askelia kertyneen 31 245 ( 18,29km). Näistä n.3000 oli tullut jo töissä, ennen reissuun lähtöä.

Niin kuin reissussa usein, aamulla huomasimme miten mahtavaan paikkaan olimme illan kähmässä saapuneet ! Tässä joen varrella nuotiopaikalla herkuteltiin illalla tortilloilla ja ensimmäisenä päivänä jälkiruoaksi oli Banoffee. Ruokaanhan retkellä tietysti panostetaan ! Ja kuvia ei ehdi ottaa kun on monesti myös aika kova nälkä =)

Päivä kaksi, mahtava keli ja mahtava fiilis ! Nämä on ainoita hetkiä kun voin sanoa että tykkään aamuista.

Näissä tunnelmissa sitä sielu lepää. Ja on jotenki niinku helpompi hengittää.

Toisena päivänä heti Sarviojan autiotuvalta lähdettäessä oli ylitys, mutta tämä oli ihan iisi, kovikset meni kengät jalassa. ( kuva Sannin blogista)

 

 

 

Toisen päivän mahtavassa ruskassa aloimme lähestyä Paratiisikurua.

 

Taukoja pidettiin ja tankattiin aina kun siltä tuntui ! Ja komeita taukopaikkoja tällä reissulla kyllä riitti.

Paratiisikuru. Huikea. Suosittelen.

Paratiisikurussa vierähti hetki tankaten ja voimia keräten, käden osoittamassa suunnassa Ukselmapään huippu, joka pitäisi seuraavana valloittaa.

Tytöt lähti hieman edeltä ja tältä se näytti, Paratiisikurusta oli helvetillinen nousu Ukselmapään huipulle.








(Nämä kuvat Sannin blogista)

Mutta tunturiin kapuaminen kannattaa aina !!!

Paratiisikurulta, Ukselmapään valloittamisen jälkeen kohtasimme Pirunportin, hui.

Ja olihan siinä kivikko, kyllä.

Tässä välissä ylitimme taas yhden jortsun.

Kakkospäivän päätteksi saavuimme Muorravaarakan autiotuvalle, jossa ryhdyttiin tietysti samantien nuotion tekoon ja

ruoan laittoon, tietysti. Tänään oli ruokana riisiohra sekoitusta salsa kastikkeella ja tomaatti-sipuli-kikherne-salaatilla. nam.

 

Tämä hiiri vaan häiriintyi kovasti meidän ruoan laitosta ja alkoi säntäillä suin päin ja kantoi poikasia piiloon joka suuntaan. Muistikohan se mihin niitä poikasia jätti ?

Tulistelua, parhautta.

Jälkiruokana meillä oli kakkospäivänä maan mainioita tikkupullia ja vielä hillosilmällä !

Tämän päivän saldoksi Polar Loopi kokosi 29 245 askelta (17,05 km).

Tällä nuotiolla tapasimme myös Tunturi -Tuulan ja Erä-Eijan, varsinaiset lapin kävijät ja kairan kulkijat. Heidän opeillaan meilläkin on seuraavalla kerralla vaikka mitä kuivattua evästä mukana. Ajatella, hernekeittoa ja aurajuustoakin voi kuivata !!

Päivä nro 3 ja reitin muutos, kohteena Jyrkkävaaran autiotupa. Tämä muuten oli ensimmäinen kyltti joka tällä reissulla nähtiin, kylläpä tulikin erämaankulkija olo, ei edes kylttejä =)

Kolmantena päivänä maasto muuttui hieman vetisemmäksi, mutta maisemat ja seura olivat edelleen loistavat =)

Ja kaveria ei jätetä, eikä jätetty ! Tänään se korostui erityisesti, kiitos siitä reissukamut !

 

Ja kolmantena päivänä kokkivuorossa Tiina, makaronia sipulikastikkeessa ja tonnikala lajitelma. Ruokapaikka oli tänäänkin mitä mainioin.

 

 

Ja matkalta napatut tatit lisukkeeksi, nam !

 

 

Sienten valmistuksen yhteydessä kuultiin myös kuuluisia viimeisiä sanoja.

Jälkiruokana tänään paistettuja vaahtokarkkeja a'la Baileys

 

.... ja suklaakeksit.

Ja matka jatkui !

Tämän kyltin alla tapasin jo tutut sienet uudelleen.

Matka muorakanmutkasta Jyrkkävaaraan oli pitkä ja raskas. Ei yksityiskohtia. Perille saavuimme illan hämärtäessä ja jo viiletessä, seuraavana yönä menikin jo pakkasen puolella. Myös revontulet iltanuotiolla olivat kuulemma komeat, itse en osallistunut tälle päivälle enää mihinkään. En varsinkaan ruokailuihin. Enää koko loppureissulla.

Polar Loopin mukaan kolmantena päivänä pisin huikonen, 32 639 askelta ja 18,90km. Sai siihen vähän tepastella.

Päivä numero 3 valkeni myös kauniina, joskin hieman raikkaampana kuin aiemmat päivät. Matka jatkui Jyrkkävaarasta kohti määränpäätä, Aittajärveä.

Kolmas päivä oli myös komean aurinkoinen ja reitti kulki mukavast joen vartta pitkin. Päivän tunnistustehtävässä asiantuntijat päätyivät siihen, että jälki on ahman. Voi olla.

Koko reissun ajan juotiin tietysti raikasta tunturipurojen vettä. Kannattaa vain aina varmistaa ettei yläjuoksulla kukaan ole esimerkiksi... pesulla ;)

Vaan sittenpä tulikin reissun kovin ylitys, ylitys nro 4. Sanni tutkii tilannetta.

Tänään valitsin ylitysjalkineeksi crocsit merinovillasukalla. Ihan hyvä.

Tässä olikin ihan sitten jo ylityksen makua, virtaakin oli ja syvyyttä myös tuolla keskellä.

(Kuva Sannin blogista)

Onnistuneen ylittäjän makiat fiilikset !

Vimpan päivän viimeisiä taukoja, maalissa aletaan olla ja kaikki hengissä =)

Mahtava reissu, vielä viiminen ylitys Aittajärvellä ja perillä ollaan !

 

 

 

 

 

 Ja uskolliset palvelijat veti taas pointsit kotiin =)

 

Neljäntenä päivänä 27 869 askelta, 16,10km.

 

 

 

Sitten karautettiinkin jo vauhilla kohti Saariselkää ja saunaa ja sivistystä.

Ensin käytiin kuitenkin ravintolan kautta =) NAM !

Sitten suunnattiin Vahtamapää -nimiselle mökille, jossa meitä odotti sauna ja sisämajoitus. Tehtiin oikein kunnon vartalo- ja kasvohoidot saunassa, pestiin ja puunattiin itsemme taas yhteiskuntakelpoisiksi.

 

 

Ja kylläpä se reissu sitten väsyttikin ! Viisi (5) naista sammui näillä eväillä.

 

 

 

 

Seuraavana päivänä olikin sitten pitkän kotimatkan aika, paitsi mulla ku mää jäin vieläki tänne =)